Nähtävyydet

Luotsitilat

Majakalta laskeudumme itään johtavaa tietä alaspäin kotiseutumuseon ohi, kaarramme vasemmalle ja tulemme tienristeykseen. Tästä katsomme etelän suuntaan ja olemme nyt sillä paikalla, jolle asutus ensimmäisenä saarella syntyi. Alun perin kaksi luotsitilaa, jotka myöhemmin 1770-luvulla jaettiin kahteen osaan, sijaitsivat tällä alueella. Utön neljä kruununluotsitilaa Västergrannas (Vestras), Norrgrannas (Sandas), Östergrannas (Grannas) ja Södergrannas (Mattas) sijaitsivat kaikki aikanaan nykyisen museon koillis- ja itäpuolella tiiviinä rykelmänä. Paikka oli hyvin valittu, sillä se on suojassa vallitsevilta lounaistuulilta.

Vanhoista rakennuksista on jäljellä Grannas ja Mattas, kaksi suurta keltaista rakennusta, jotka tosin eivät enää ole alkuperäisessä asussaan. Sandaksen tontti on tyhjä ja museon alapuolella olevalla Vestraksen tilan paikalla on uusi rakennus. Muut kylän rakennukset nousivat aikanaan luotsitilojen ympärille.

Maanomistussuhteet järjestettiin osittain uudelleen 1870-luvulla, jolloin valtio lunasti luotseille ja tullin työntekijöille taloja varten maapalstoja sekä rantapaikkoja. Majakan työntekijät asuivat pääsääntöisesti valtion omistamissa asunnoissa.

Venäjän vallan aikana ensimmäisen maailmansodan vuosina vanhoja rakennuksia purettiin, ja venäläiset rakensivat uusia taloja omaan tyyliinsä. Kyläkuvaa ovat myöhemmin muuttaneet myös puolustusvoimain pystyttämät uudisrakennukset sekä muutama kesämökki. Saamme nykyisin kulkea melko tiiviisti rakennetussa kylässä, joka leveiden teidensä ansiosta näyttää lähes kaupunkimaiselta. Isojako tehtiin Utössä vasta 1936.

Sotien jälkeen puolustusvoimien tarpeisiin tehdyt pakkolunastukset ja maanhankinnat ovat rajanneet yksityisomistuksessa olevan siviilialueen kylän keskeisiin osiin. Kaikki niemet olivat sotilasaluetta. Viime vuosina yksityiset maanomistajat ovat myyneet Utön pääsaaren ympärillä olevia luotoja Saaristomeren kansallispuistolle. Vesialueet ovat pääosin edelleen yksityisessä omistuksessa. Avomeren ulkolaidalla sijaitsevien Grimsörar-luotojen vesialueet on kuitenkin myyty Saaristomeren kansallispuistolle. Alueella on nyt hylkeiden suojelualue.