Yhdistystoiminta oli vilkasta Utössä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Saaressa toimi kalastusosuuskunta, marttayhdistys, merimieslähetyspiiri ja evankelinen yhdistys. Näiden toiminta tyrehtyi toisen maailmansodan myötä, ja 1950-luvun alussa saarelaisten keskuudessa alettiin kypsytellä ajatusta kotiseutuyhdistyksen perustamisesta.

Saarella vakituisesti asuvat perheet ja sukujuuriltaan utöläiset halusivat säilyttää yhteenkuuluvuuden tunteen, joka oli vallinnut saaressa aiemmin toimineissa yhdistyksissä. Näin tarve ja edellytykset kotiseutuyhdistyksen toiminnalle olivat olemassa. Yhdistys jätti rekisteröintihakemuksensa marraskuussa 1954, ja 18.1.1955 Utön kotiseutuyhdistys hyväksyttiin yhdistysrekisteriin.

Vielä 1960-luvun lopulla yhdistys järjesti kotiseututalolla toimintaa jopa talvisaikaan: esimerkiksi uudenvuoden juhlia. Kesäaikaan juhlijoiden joukossa alkoi näkyä yhä enemmän veneilijöitä. Paikalla oli tarjoilua ja tietenkin tanssia. Aikanaan suosittu ohjelmanumero oli myös lasten ja nuorten balettiesitys.

Nykypäivään tultaessa vuotuisista juhlista suurimmiksi ovat muodostuneet perinteiset juhannusjuhlat, heinäkuun kesätanssit ja syksyn kalajuhlat. Juhannusjuhlissa on monena vuonna soittanut jo lähes kulttimaineeseen noussut saarelaisten oma bändi, Bredbandet. Kotiseututalon lisäksi yhdistys ylläpitää kotiseutumuseota ja omistaa saaren kiinteistökehitysyhtiön: Öjar Utvecklingin.

Vuonna 2011 yhdistys nosti esille tarpeen uudesta Utön historiikista. Haasteen otti vastaan yhdistyksen jäsen Martin Öhman, joka kirjoitti ensimmäisen kirjansa Utöstä jo 1990-luvulla. Martinin käsissä syntyi kirja ”Där Finland börjar – Utö lots- och fyrvaktarsamhälle”. Kirjan kustansi Vrakplundrarförlaget, ja kirja tuli myyntiin vuonna 2014. Kirjassa pureudutaan saaren ihmisten ammatti- ja arkielämään ennen ja nyt.

Susanna Sjöman, puheenjohtaja

Ingvar Söderlund

Lina Bergman

Katriina Kerppola

Jiri Otta

Katarina Lindholm

Danjel Lindström

Axel Sjöberg, varajäsen

Annika Salazar, varajäsen