Kun Utön kotiseutuyhdistys oli perustettu, ilmeni suuri tarve myös kokoontumispaikalle. Enää piti löytää sopiva tontti. Ongelma ratkesi, kun luotsi Fridolf Öhman ja hänen vaimonsa Anni lahjoittivat yhdistykselle tontin vuonna 1955. Tontti sijaitsi saaren pohjoisessa osassa, jota kutsutaan Enskäriksi.

Edeltävänä vuonna oltiin jo aloitettu keräämään rakennusmateriaalia, joten kotiseututalon sokkeli valettiin talkoovoimin heti vuonna 1955. Rakennuksen seuraavia vaiheita valmisteltiin, mutta rakennustyön rahoittaminen ei ollut helppoa. Adolf Höglander kirjoitti yhdistyksen historiikissa vuodesta 1965 seuraavaa:

”Vaikeudet olivat suuret ja monilukuiset, mutta tahto voimakas ja usko vahva.”

Rakennusmateriaalien ja lahjoitusten kerääminen jatkui sinnikkäästi. Merenkulkulaitos auttoi materiaalikuljetuksissa. Heinäkuun puolivälissä vuonna 1958 yhdistyksen jäsenet pääsivät käyttämään kotiseututaloa, vaikka se oli vielä kesken. Seuraavina vuosina jatkettiin sisätöitä, välillä jopa tuskastuttavan hitaasti, koska rahavarannot olivat niukat.

Heinäkuun kolmantena päivänä vuonna 1965 kotiseututalo vihittiin vihdoin käyttöön, ekonomi Göran Grönroosin juhlapuheen myötä. Kirjailija Hjalmar Krokfors esitti tilaisuudelle omistetun runon. Näin yhdistyksen siihen mennessä suurin voimainponnistus oli valmis. Adolf Höglanderin sanoin:

”Betonista ja raudasta, puusta ja lasista rakennettiin tämä talo, mutta myös nuorison kunnioituksesta menneeseen ja uskosta tulevaisuuteen.”

Kotiseutuyhdistys ylläpitää kotiseututalolla arkistoa, jonne talletetaan asiakirjoja saaren historiasta. Arkisto perustettiin toukokuussa 2013, Suomen Kotiseutuliiton myöntämän avustuksen turvin. Arkisto mahdollistui siis vasta, kun yhdistyksen taloudellinen tila saavutti vakauden ja avustukset yleistyivät.

Kotiseututalon kivijalkaan sisustettiin alun perin huone myös Postin toimintaa varten. Nykyään vanhassa Postin tilassa sijaitsee yhdistyksen ylläpitämä majoituspaikka: Gamla Posten.